Usein kysyttyä täsmällisyydestä

Miksi junat ovat myöhässä?

Valtaosa VR:n junista kulkee aikataulussaan ympäri vuoden. Myöhästymiset ovat tavallisesti yksittäisiä ja häiriöt lyhytkestoisia.

Myöhästymisistä lähes puolet johtuu rataverkosta ja sen kunnosta, kuten vaihdevioista, sähköratalaitteiden vioista ja ohjausjärjestelmän vioista. Myös ratatyöt aiheuttavat myöhästymisiä. Rataverkosta vastaa Liikennevirasto.

Kolmannes häiriöistä on seurausta kalustovioista, junan valmistelun häiriöistä ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Niistä vastaa VR.

Lisäksi myöhästymisiä aiheuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten onnettomuudet, ilkivalta ja poikkeuksellisen vaikeat sääolot.

Suomen rataverkko on 90-prosenttisesti yksiraiteinen, mikä on yksi suurimmista haasteista täsmällisyyden näkökulmasta. Pienikin häiriö yhdessä paikassa heijastuu nopeasti koko Suomen junaliikenteeseen.

Pahimpana liikenteen pullonkaulana on ollut Helsingin ratapiha, joka ei varsinkaan vaikeissa talviolosuhteissa ole pystynyt palvelemaan nykyistä junamäärää.

Yllättääkö talvi jälleen VR:n?

Talvi ei ole yllättänyt tai yllätä VR:ää, mutta vuodenaika on haasteellinen junaliikenteelle. Työ täsmällisyyden eteen on VR:llä jatkuvaa, ja teemme parhaamme sen eteen, että junat kulkevat täsmällisesti myös talvella. Työtä tehdään yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.

Varautumistoimista huolimatta odotettavissa on päiviä, jolloin junaliikenteessä on häiriöitä ja myöhästymisiä haastavien sääolosuhteiden vuoksi. Pyrimme vähentämään häiriöitä ja niistä koituvia haittoja.

Mitä VR on sitten tehnyt, jotta junat kulkisivat paremmin?

VR tekee jatkuvasti töitä junaliikenteen täsmällisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yhteistyötä tehdään Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.

VR:llä on käynnissä useita pidemmän aikavälin hankkeita, jotka valmistuttuaan parantavat junaliikenteen täsmällisyyttä.

Viime vuosina esimerkiksi Helsingin ratapihan ruuhkaa on helpotettu uusilla liikennöintimalleilla ja ratapihalle on varattu vapaita raiteita häiriötilanteiden varalta.

Häiriötilanteiden ratkaisemiseksi on tehty kokonaan uudet sähköiset häiriöohjeet. Helsinkiin ja Tampereelle on myös varattu ylimääräistä junakalustoa ja henkilökuntaa.

Junien kunnossapidon käytäntöjä on uudistettu ja tehostettu, esimerkiksi talvikunnossapitoa on parannettu ennakkohuolloilla.

Mitkä ovat junaliikenteen suurimmat ongelmat talviaikana?

Lumi ja jää kertyvät junan alustan rakenteisiin – teleihin ja jarrulaitteisiin. Lisäksi ne aiheuttavat ovivikoja sekä ongelmia junien kytkentälaitteissa, joilla vaunut kiinnitetään toisiinsa. Varikkotilojen koko sulatuskapasiteetti on käytössä vaikeissa talviolosuhteissa.

Rataverkon osalta häiriöitä aiheuttavat vaihdeviat ja liikenteenohjauslaitteiden häiriöt. Tuiskulumi voi pakkautua vaihteiden kielien väliin, ja ongelmia voi esiintyä myös vaihteiden lämmityksessä. Rataverkosta ja sen kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Koska Suomen rataverkko on 90-prosenttisesti yksiraiteinen, häiriöt yhdellä paikkakunnalla heijastuvat helposti myös muuhun junaliikenteeseen. Liikennöinti Helsingin ahtaalla ratapihalla on erityisen haastavaa vaikeissa talviolosuhteissa.

Mitä VR on tehnyt erityisesti tätä talvea varten, jotta myöhästymisiltä vältyttäisiin?

Koko junakalusto tarkastetaan ja huolletaan talven varalle. Kaluston kunnossapidon käytäntöjä on myös uusittu ja tehostettu, minkä vuoksi junat kestävät teknisesti paremmin talven haastavat olosuhteet.

Junia voidaan sulattaa Helsingin ja Oulun varikoilla sekä vetureita myös Kouvolassa ja Tampereella. Sulatustoimintaa on lisäksi tehostettu varikkohallien käytön suunnittelulla.

Junatarjontaa koskevat valmius- ja liikennöintisuunnitelmat on päivitetty. Suunnitelmissa on muun muassa määritelty, mitkä junavuorot karsitaan pois vaikeissa olosuhteissa liikenteen toimivuuden takaamiseksi.

Keskeisille paikkakunnille on varattu häiriötilanteita ajatellen henkilökuntaa ja varakalustoa. Olemme lisäksi varanneet työntekijöitä kaluston lumien poistoon.

Liikenneviraston kanssa varmistetaan radan talvikunnossapitotoimien suunnitelmat ja resursointi.

Onko VR:n kalusto on niin vanhaa, ettei se kestä talvia?

Junat kestävät kauan – ne ovat käytössä keskimäärin 40 vuotta ja yhdellä junalla ajetaan noin 320 000 kilometriä vuodessa. Tämä on seurausta onnistuneesta kunnossapidosta. VR on edelleen tehostanut kalustonsa kunnossapitoa ja etsinyt uusia keinoja junien talviluotettavuuden parantamiseksi.

VR myös uusii kalustoaan jatkuvasti. Vuodesta 1995 lähtien matkustajaliikenteeseen on hankittu uutta kalustoa lähes miljardilla eurolla. Uuden kaluston hankinnassa talviluotettavuus on tärkeä kriteeri.

Lähiliikenteeseen on tullut Sm5-kaupunkijunia, jotka omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Kaukoliikenteeseen on saatu uusia kaksikerroksisia makuuvaunuja ja IC-vaunuja. Uudet ohjaus- ja ravintolavaunut tulivat liikenteeseen vuosina 2013–2015.

VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia, joiden ansiosta junat kulkevat jatkossa entistäkin nopeammin ja varmemmin. Veturit räätälöidään Suomen olosuhteisiin sopiviksi. Ensimmäiset sähköveturit aloittavat liikenteessä vuonna 2017.

Miten junat saadaan kestämään pakkasta ja lunta paremmin?

VR on uusinut ja tehostanut kaluston kunnossapidon käytäntöjä niin, että junat kestävät teknisesti paremmin talven haastavat olosuhteet. Koko junakalusto tarkastetaan ja huolletaan talven varalle.

Helsingin Ilmalan varikolla on käytössä kuumaan veteen perustuva junien telien sulatusjärjestelmä.

Osaan junista on tehty teknisiä muutostöitä talviluotettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Pendolino-junien kytkentälaitteet on vaihdettu uusiin, jotta ne soveltuvat yhä paremmin talviolosuhteisiin. Oulun varikko tehostaa junien kunnossapitoa Pohjois-Suomessa.

Miksi Pendolino-liikenne takkuilee?

Pendolinot ovat mainettaan parempia. Junissa on paljon tekniikkaa. Koska junat ovat kovassa käytössä, niihin voi tulla teknisiä vikoja. Pendolinot eivät tässä poikkea muista junista. Vanhimmilla Pendolinoilla on ajettu jo noin 3,3 miljoonaa kilometriä.

Pendolinot on alun perin hankittu käyttöön pitkille matkoille, joilla junien nopeudesta voisi saada merkittävää matka-aikahyötyä. Hankintahetkellä uskottiin, että Suomen rataverkkoa kehitettäisiin niin, että junien nopeuksia voidaan nostaa nykyistä enemmän. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, joten Pendolinojen nopeudesta ei ole saatu koko hyötyä irti.

Pendolinoihin on tehty teknisiä muutostöitä niiden talviluotettavuuden parantamiseksi. Muutostöissä vahvistettiin niitä Pendolinon ominaisuuksia, jotka tekevät siitä nopeimman junan kotimaan liikenteessä.

Kaarteissakin nopean ajon mahdollistavaa kallistusjärjestelmää ja junan alusrakennetta parannetaan niin, että ne kestävät paremmin lunta ja jäätä. Myös Pendolinon keulassa oleva kytkin muutettiin, jotta junien yhdistäminen ja irrottaminen väliasemilla sujuisi talvellakin nopeasti.

Mitä Helsingin ahtaalle ratapihalle aiotaan tehdä?

Ratapihan kapasiteetin lisääminen ja asetinlaitteen uusiminen ovat Liikenneviraston vastuualuetta.

VR on helpottanut ruuhkaa uusimalla liikennöintimalleja Helsingin ratapihalla. Liikenteeseen tulleet ohjausvaunut helpottavat myös ratapihan ruuhkaa. Ohjausvaunun avulla junaa voidaan ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä vähentää vaihtotöitä ja sitä kautta ruuhkaa ratapihalla.

Miksi VR on karsinut junavuoroja ja pidentänyt matka-aikoja?

VR ei karsi junavuoroja tai pidennä matka-aikoja mielellään. Junavuorojen määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa kolmanneksen, ja matka-ajatkin ovat lyhentyneet tuntuvasti useilla reiteillä. Rataverkkoa ei kuitenkaan ole kehitetty samassa tahdissa, ja se näkyy nyt täsmällisyydessä.

Maltilliseen junavuorojen karsimiseen joudutaan turvautumaan myös pahimmissa häiriötilanteissa, jotta pääosa liikenteestä saadaan hoidettua luotettavasti ja mahdollisimman pienin myöhästymisin.

Supistumissuunnitelmissa on määritelty, mitkä junavuorot karsitaan vaikeissa olosuhteissa ja millä aikatauluilla junat tällöin liikennöivät. Suunnitelmat saadaan toteutukseen lyhyelläkin varoitusajalla. Kalustoa ajetaan vaikeimmissa tilanteissa myös lyhemmillä kokoonpanoilla.

Rataverkon ylläpidosta vastaava Liikennevirasto asettaa routavaurioista kärsiville rataosuuksille merkittäviä nopeusrajoituksia keväisin. Pidentämällä matka-aikoja parannetaan aikataulujen luotettavuutta.

Miksi tiedotus ei häiriötilanteissa toimi?

VR ja Liikennevirasto tekevät parhaansa, jotta tieto häiriötilanteissa kulkisi asiakkaille mahdollisimman nopeasti. VR vastaa viestimisestä junissa ja omissa kanavissaan, esimerkiksi nettisivuilla vr.fi, Twitter-tilillä @VRpalvelu ja Facebookissa Yhteisellä matkalla-sivustolla. Liikenneviraston vastuulla on asiakasinformaatio asemilla, eli kuulutukset ja laiturinäytöt.

VR:llä häiriötilanteiden hoitoon on erikoistunut operaatiokeskus, jonka yhtenä tehtävänä on viestiä junaliikenteen häiriöistä henkilöstölle ja asiakkaille. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti häiriötilanteissa viestimisestä.

Häiriötilanteissa tilannekuvan muodostaminen, liikennejärjestelyjä koskevien päätösten toteuttaminen ja eri tahojen välinen yhteistyö vievät aikaa. VR haluaa viestinnässään tuottaa oikeaa tietoa asiakkailleen – siksi viestinnässä voi toisinaan olla viiveitä.

VR:n nettisivujen liikennetiedotteissa on ajantasaista tietoa junien kulusta. Oman junan kulkua voi seurata reaaliaikaisesti Junat kartalla -palvelusta, myös mobiilisti.

Mikä on VR:n vastuulla rautateillä? Ja mikä se Liikennevirasto oikein on?

VR:n tehtävänä on ajaa junia. VR vastaa siis junakalustostaan ja henkilöstöstään sekä asiakastiedottamisesta junissa ja omissa kanavissaan.

Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen, jonka vastuulla on rataverkko ja sen kunnostaminen, liikenteen ohjaaminen sekä asiakasinformaatio asemilla.

Sivun alkuun >>