Ainolan asemalta Ainolaan



Lähijuna hidastaa ja lopulta pysähtyy Ainolan asemalla, Järvenpään etelärajalla. Tästä on lyhyt matka Suomen kulttuurihistorian yhteen tärkeimmistä paikoista, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kotiin, Ainolaan. Kävellen matka sujuu helposti, kevyenliikenteen reitti on opastettu asemalta kohteeseen.

Junalla Sibeliuksen kotiin on helppo päästä. Helsingin keskustasta Ainolan asemalle vain 26 minuuttia, pohjoisen suunnasta Riihimäeltä 25 minuuttia ja Hyvinkäältä 17 minuuttia. R-juna pysähtyy Ainolassa kaksi kertaa tunnissa suuntaansa, aamusta aikaisesta myöhäiseen iltaan. Kauempaa tulevat voivat vaihtaa kaukojunasta lähijunaan Tikkurilassa tai Riihimäellä.

Täällä junat ovat pysähtyneet vuodesta 1949 lähtien, ensin aseman nimi oli Kyrölä läheisen asuinalueen mukaan. Kun Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi lähestyi, aseman nimeä ehdotettiin vaihdettavaksi läheisen Ainolan mukaiseksi.  Liikennevirasto päättikin nimen vaihtamisesta. Aseman nimikyltit vaihdettiin juhlavuoden heinäkuun alussa 2015.

Ainolan asema ei ole ainoa säveltäjämestarin yhteys junaliikenteeseen. Helsingin ja Pietarin välillä kulki Sibelius-niminen kansainvälinen pikajuna vuosina 1992-2010, sen jälkeen välillä on kulkenut myös musiikkiin viittaava Allegro-juna. Sibelius itse oli ahkera junan käyttäjä, sekä matkoillaan ulkomailla että Suomessa. 1900-luvun alussa hän kulki usein junalla Viipurin ja Pietarin kautta esimerkiksi Berliiniin.

Tarkemmin Sibeliuksen matkoista.

Kuva: Olavi Karasjoki, Suomen Rautatiemuseo (kuvattu 2.9.1964)

Unohtuiko jotain?



Kun juna tulee pääteasemalle esimerkiksi Helsinkiin, niin konduktööri kuuluttaa määräasemakuulutuksen ja siinä samassa kertoo matkustajille, että muistavat ottaa kaikki matkatavaransa mukaan.

Määräasemalle saapumisen jälkeen juna lähtee Ilmalaan huoltoraiteelle. Konduktööri tekee vielä junassa määräasematarkastuksen, missä hän kävelee junan läpi varmistaen, ettei sinne ole jäänyt matkustajia. Siinä samalla hän tarkistaa, onko mahdollisesti matkustajalta unohtunut junaan matkatavaroita.

Junanvaihtotilanteet voivat olla kiireisiä. Olin yksi kesäinen päivä menossa junalla kohti Helsinkiä. Tarkastin lippuja, ja parin vaunun jälkeen eteisessä tuli vastaan nainen, joka oli melkein paniikissa. Kyselin, että mikä mahtaa olla hätänä.

Tämä kyseinen matkustaja vastasi samalla haukkoen henkeä, että hän oli juuri vaihtanut Porin junasta ja siirtynyt äkkiä tähän Helsingin junaan, mutta häneltä oli jäänyt viulu siihen toiseen junaan. Hän oli erittäin huolissaan siitä, oliko viulu vielä tallella, ja keskusteluissa selvisi, että kyseinen soitin oli arvoltaan yli 20 000 euroa.

Otin siinä sitten selvää, mihinkä päin tämä Porista tullut juna lähti ja sehän oli jo kovaa vauhtia matkalla menossa kohti Turkua. Sain kiinni kyseisen junan konduktöörin ja pyysin häntä tarkistamaan, oliko viulu vielä tallella. Turkuun menevän junan konduktööri soitti minulle ja kertoi, että viulu oli löytynyt ja oli nyt turvassa hänellä. Matkustaja huokaista helpotuksesta ja hän sopi hakevansa viulun Turusta, eli tarinalla oli onnellinen loppu.

Milleniaalit tulevat – kumpi sopeutuu: organisaatio vai nuoret?



Se on vavahduttava hetki, kun oivallat, että aika ajoi jo nuoruutesi ohi. Kun et enää pysy mukana heidän jutuissa, et ymmärrä heidän kieltä, toivot heidän olevan julkisilla paikoilla hiljempaa, voit katsoa peiliin ja todeta, että et ole nuori enää. Tämän lisäksi he odottavat työelämältä ja johtamiselta eri asioita. He haastavat kehittämis-, palautteenanto- ja johtamiskulttuurimme. Apua!

Se on varsin epämukava tunne, kun tajuat, että saadaksesi ja pitääksesi osaavia nuoria henkilöitä talossa, jonkin on muututtava perustavanlaatuisesti tai törmäyksiä tapahtuu. Mutta kumman täytyy sopeutua: organisaation nuoriin vai nuorten organisaatioon?

Voimme yrittää pitää vanhasta kiinni ja sopeuttaa nuoria talon tavoille. Mutta jos se sotii kaikkea sitä vastaan, mihin he ovat kasvaneet, he eivät meillä pitkään pysy, jos tulevat ollenkaan. Sen sijaan voisimme kysyä, mitä me voisimme oppia nuorilta?

Milleniaalit arvostavat rahan sijaan enemmän työnmielekkyyttä ja työssä viihtymistä. Diginatiiveina heille on tärkeää myös moderni tietotekninen ympäristö. He toivovat organisaatioilta kehittymismahdollisuuksia ja joustavuutta. He ovat tottuneet nopeaan toimintaan. Tehdään päätökset siellä, missä päätöksenteko tarve on. Annetaan heidän yrittää uusia asioita, ja jos ei onnistuta, niin ainakin opimme yhdessä. Valtuutetaan ja vastuutetaan heitä, eikä kerrota kuinka asiat pitää tehdä. Ohjataan toimintaa oikeanlaisella ja oikea-aikaisella palautteella. Kuulostaa ketterältä toiminnalta minusta. Ilo on myös huomata, kuinka meillä satsataan näihin asioihin kokoajan enemmän. Kulttuurin muuttuminen ottaa aikansa, mutta yritystä alkaa olla.

Tervetuloa juttelemaan meidän nuorten osaajiemme kanssa, millaiseksi he ovat kokeneet työskentelyn isossa ja pitkän historian omaavassa yrityksessä. Tapaamisiin ARENA-messuilla 9.11. ja Contact Forum -messuilla 7.12.

Näin VR varautuu talveen

Talvi tekee tuloaan ja antaa sen tulla vaan! Henkilöstömme ja junakalustomme ovat valmiita kohtaamaan lumen, jään ja pakkasen. Teemme parhaamme sen eteen, että junat kulkevat täsmällisesti myös talvella.

Suomen pitkä ja kylmä talvi asettaa omat haasteensa junaliikenteelle. Lumi ja jää kertyvät junan alustan rakenteisiin – teleihin ja jarrulaitteisiin. Lisäksi ne aiheuttavat vikoja ovissa ja ongelmia junien kytkentälaitteissa, joilla vaunut kiinnitetään toisiinsa.

Liikenneviraston vastuulla olevan rataverkon osalta häiriöitä aiheuttavat vaihdeviat ja liikenteenohjauslaitteiden häiriöt. Tuiskulumi voi pakkautua vaihteiden kielien väliin, ja ongelmia voi esiintyä myös vaihteiden lämmityksessä.

Mitä sitten teemme talveen varautumiseksi?

1) Tarkastamme ja huollamme junakaluston talven varalle. Olemme uudistaneet ja tehostaneet ympärivuotista kaluston kunnossapitoa. Oulun varikko helpottaa junien kunnossapitoa Pohjois-Suomessa.

2) Olemme valmiita sulattamaan jäätyneitä junia. Junien sulattaminen onnistuu Helsingin ja Oulun varikoilla sekä vetureiden sulattaminen myös Kouvolassa ja Tampereella. Olemme tehostaneet sulattamista varikkohallien käytön paremmalla suunnittelulla.

3) Extrahenkilökunta ja -kalusto ovat valmiina hommiin, kun talvi iskee täysillä. Olemme varanneet keskeisille paikkakunnille henkilökuntaa ja varakalustoa häiriötilanteita ajatellen. Tämän lisäksi meillä on erikseen työntekijöitä kaluston lumien poistoon lähiliikenteessä.

4) Häiriötilanteissa VR:lle ja Liikennevirastolle on tärkeää, että tieto kulkee asiakkaille mahdollisimman nopeasti. VR vastaa viestimisestä junissa ja omissa kanavissaan, esimerkiksi nettisivuilla vr.fi, Twitter-tilillä @VRpalvelu ja Facebookissa VR Yhteisellä matkalla -sivustolla. Liikenneviraston vastuulla on asiakasinformaatio asemilla, eli kuulutukset ja laiturinäytöt.

Varautumisestamme huolimatta odotettavissa on takuuvarmasti päiviä, jolloin junaliikenteessä on häiriöitä ja myöhästymisiä vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi. Näistä ei pääse parhaallakaan mahdollisella valmistautumisella kokonaan eroon. Vaikeimpina päivinä on joskus tarpeen perua osa junavuoroista etukäteen, jotta voidaan varmistaa junaliikenteen sujuminen. Tällöin junat eivät kulje yhtä usein mutta asiakkaat voivat etukäteen varautua aikataulumuutoksiin.

Tervetuloa talvi, olemme valmiina kohtaamaan sinut. Pyydämme myös teiltä, matkustajiltamme kärsivällisyyttä silloin, kun junaa ei näy laiturilla tai matka viivästyy. Me teemme kaikkemme, että näin kävisi tänä talvena niin harvoin kuin mahdollista.

Huippugraafikko Lotta Nieminen kuvitti uuden #VRAppi:in

Nuori suomalainen ja kansainvälisesti menestynyt huippugraafikko Lotta Nieminen on ihminen VR:n uuden lähiliikenteen mobiilisovelluksen visuaalisen maailman takana. Se vie käyttäjän katselemaan ulos junan ikkunasta.

Niemisen luoma viehättävä kaupunkia ja luontoa yhdistyvä kuvitus näkyy käyttäjälle erityisen hyvin silloin, kun mobiilisovellus avataan. Samaa tunnistettavaa teemaa käytetään myös muun muassa VR:n uudistuvassa verkkokaupassa.

Lotta Niemistä evästettiin suunnittelutyöhön ajatuksella näkymästä junan ikkunasta.
− Ikkunasta katsominen oli hauska lähtökohta kuvitukselle, eli miten tallentaisin junan tunnelmaa, ilman että näytän itse junaa. Minulle inspiraatio avautui siitä, että junamatkat tuovat mieleeni ohikiitäviä maisemia, vauhtia ja sekoittuvia värejä, Nieminen kertoo ideasta kuvituksen takana.

Koska kuvitusta käytetään sovelluksessa animoituna, vauhdin tuntua on rakennettu erilaisten kerrostumien kautta: lähempänä olevat yksityiskohdat kiitävät ohi nopeammin kuin kauempana olevat kukkulat ja rakennukset.
− Kaikissa kerrostumissa on tutkittavaa, mutta kuvaa voi katsoa myös kokonaisuutena, jossa pääosassa on vauhti. Värimaailmassa on haettu vehreyttä ja alkukesän tuntua, Nieminen tiivistää.

Lotta Nieminen on Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä graafikoita. Hän on tehnyt kuvituksia muun muassa Googlelle, Volkswagenille ja Le Mondelle. Pari vuotta sitten arvovaltainen aikakauslehti Forbes nimesi Niemisen maailman merkittävimpien alle kolmekymppisten listalle.

Kuvituskuva: Lotta Nieminen